Archive for the ‘riskit’ Category

Lyhyt- vs. pitkäaikainen maksukyvyttömyys

keskiviikko, elokuu 21st, 2013

Puhutaan hetki riskeistä.

Julkaistuamme tilastomme, koemme niiden myötä tarpeelliseksi tuoda enemmän esiin erästä keskeistä riskiä vertaislainauksessa. Tätä ei ole ehkä tuotu riittävän selkeästi esille, mutta toiminnastamme saamamme  kokemuksen myötä sen vaikutus on kiistaton. Lainauksessa on keskeistä ymmärtää mitä tarkoittavat lyhytaikainen ja pitkäaikainen maksukyvyttömyys sekä mikä niiden merkitys on omalle sijoituspäätöksellesi.

riski

Lyhytaikainen maksukyvyttömyys

Lyhytaikainen maksukyvyttömyys tarkoittaa tilannetta, jossa velallinen ei hetkellisesti pysty suoriutumaan maksuvelvoitteistaan. Tällöin maksuja joudutaan hakemaan perinnän, joskus ulosoton kautta. Tyypillistä on, että takaisinmaksu voi viivästyä alkuperäisestä aikataulusta. Lainanantajalle tämä ei ole välttämättä huono tilanne, koska lainapääomalle kertyy korkoa koko ajan, joko lainaan myönnettyä korkoa tai virallista viivästyskorkoa. Tätä olemme turvanneet tarkistamalla kaikkien hakijoiden tulot, näin varmistamalla ainakin lyhyen ajan takaisinmaksukyvyn. Tämä ei kuitenkaan täysin poista lyhytaikaisen maksukyvyn muuttumista pitkäaikaiseksi.

Pitkäaikainen maksukyvyttömyys

Pitkäaikainen maksukyvyttömyys tarkoittaa tilannetta, jossa velallisella ei ole mitään tuloja (tulot jäävät ns. suojaosuuden alle) tai omaisuutta (esim. asunto tai auto) mitä voitaisiin käyttää velkojen kattamiseen. Tällöin puhutaan pitkäaikaisesta maksukyvyttömyydestä ja ulosotossa velallinen todetaan varattomaksi. Velkasuhde säilyy edelleen voimassa ja korko karttuu seuraavien 15 vuoden ajan, mutta hyvin todennäköistä on, että laina jää osittain tai kokonaan maksamatta.

Miten tämä ilmenee

Tutkimalla tilastojamme huomaa edellä kuvatun eron. Ensimmäisenä vuotena myönnetyissä lainoissa on paljon pitkäaikaisesti maksukyvyttömiä, 2012 näitä on jo selkeästi vähemmän kiristettyämme hakijoiden kriteereitä. Vastaavasti luokitelluissa lainoissamme näitä ei toistaiseksi ole käytännössä ollenkaan.

Johtopäätökset

Sijoittaessa varaudu aina pidempään sijoitusaikaan kuin myöntämiesi lainojen takaisinmaksuaika on. Me suosittelemme vähintään 5 vuotta, ja tämäkin on mahdollisesti alakanttiin joidenkin lainojen suhteen.  Kaksi keskeistä sääntöä: 1) Älä sijoita rahoja joita tarvitset piakkoin 2) Sijoittaminen on maraton, ei sprintti.

Kuva: Flickr/epSos .de

Mitä sinä haluaisit lukea Lainaajasta?

keskiviikko, tammikuu 23rd, 2013

Olemme blogissamme kirjoittaneet pääasiassa Lainaajaan liittyviä juttuja,  vertaislainauksesta maailmalla ja hieman yleisestä taloudesta. Nyt kysyisimme teiltä, mitä haluaisitte lukea blogistamme? Teknisestä kehityksestämme, Suomen taloudesta, meidän kuulumisistamme?  Haluamme lisätä tekstejä täällä ja parhaiten tavoite toteutuu, kun ne kiinnostavat mahdollisimman monia. Kerro meille mikä sinua kiinnostaa!


uudet kentät

Jotta teksti ei jäisi liian lyhyeksi, olemme tänään lisänneet hieman kenttiä selkeyttämään lainahakemuksessa menoja. Osassa viilattiin hieman kieliasua, osa on täysin uusia kohtia (Yhtiövastike/vuokra ja Auto-/venelainat). Lisäksi tarkennuksena on oman osuuden ilmoittaminen.

Tilastoja vuodelta 2012

perjantai, marraskuu 30th, 2012

Päivitys: lisätty johtopäätöksiin odotus Luokiteltujen lainojen tuotosta. Tiedot on kerätty viikon 46 lopusta.

Vuosi ei ole vielä lopussa, mutta ajattelimme jo tässä vaiheessa valottaa hieman lainojen tuottoa ja riskiä. Teimme syksyllä muutoksen lainoihimme ja esittelimme luokitellut lainat. Tätä ennen kuitenkin olimme jo keränneet tietoja kriteerit täyttävistä lainoista vuoden alusta lähtien. Keskeisiä havaintoja:

  • Korko on ollut erittäin hyvä, 16,22% kaikkien kulujen vähentämisen jälkeen
  • Riski luokitelluissa lainoissa on ollut alle 1%
  • Muissa lainoissa (Markkinat) riski on ollut selkeästi korkeampi
Pidemmittä puheitta, grafiikka alla, olkaa hyvä!

Kuva ei näy? Klikkaa tästä!

Johtopäätökset

Paljon parannusta on tapahtunut mutta vielä meillä on kehittämistä jäljellä:

  • Luokiteltujen lainojen tuotto tulee laskemaan kannan koon ja iän kasvaessa, toisaalta myös ennusteet paranevat samalla. Odotamme tuoton olevan 3 vuoden ajanjaksolla 8-10% luokkaa kulujen jälkeen
  • Riski Markkinoiden lainoissa on liian korkea. Tähän haasteeseen vastasimme jo aiemmin rajoittamalla entistä tiukemmin myönnettävien lainojen summia. Myös muita toimenpiteitä on mietinnässä, tähän sisältyy muun muassa tarkempi hakijoiden valinta
  • Perintää aiomme tehostaa edelleen aikaisemmasta vaiheesta lähtien ja tiedostusta perinnästä sijoittajille
  • Sijoittajille tuomme mahdollisuuden entistä helpommin saada rahansa tuottamaan nopeasti ja hajautetusti
  • Lainanottajille pyrimme tarjoamaan yhä parempaa palvelua jotta hakijat saisivat lainansa nopeasti ja joustavasti

Vaikka tekemiemme muutosten vaikutus on ollut erittäin rohkaiseva, sanonnan mukaan kehitys loppuu tyytyväisyyteen. Siksi meillä ei ole pienintäkään aikomusta jäädä lepäilemään laakereille. ”If the world were perfect, it wouldn’t be.” -Yogi Berra

Palkkatodistus hakemuksissa

keskiviikko, toukokuu 25th, 2011

Palkkatodistuksen varmennusTeimme hiljattain muutoksen, jolla pyrimme parantamaan entisestään hakijoiden tietoja ja läpinäkyvyyttä. Kaikilta lainanhakijoilta pyydetään nyt palkkatodistus hakemuksen yhteydessä. Tieto todistuksesta näkyy kirjautuneille käyttäjille hakemuksen oikeassa ylälaidassa.

Mikäli tietoja ei ole toimitettu tai niitä olla voitu vahvistaa, näkyy tulojen perässä punainen rasti. Ennen kuin olemme ehtineet tarkistaa uuden hakemuksen tiedot, tulojen kohdalla lukee tarkistettavana.

Lainaaja ja Kuluttajavirasto, osa II

tiistai, lokakuu 12th, 2010

Länsirintamalta ei mitään uutta, paitsi että olemme lähettäneet uudelleen kyselyn Kuluttajavirastoon heidän kantaansa varten. Haluamme toimia avoimesti, joten olen liittänyt tähän mukaan viestin sisällön. Tällä selvityksellä oli tarkoitus selventää Lainaajan ja asiakkaiden roolia vertaislainauksessa:

Jokainen asiakkaamme rekisteröityy meille ennen lainan ottamista tai antamista. Lainanhakijoilta tarkistamme lisäksi luottotiedot ja henkilöllisyyden vahvalla sähköisellä tunnistautumisella. Tarvittaessa pyydämme vahvistuksen myös palkkatiedoista.

Lainanhakija tekee hakemuksen, jossa hän kertoo mm. omat tulonsa, tämän hetkiset velanhoitomenonsa sekä lainansa kohteen. Nämä tiedot näkyvät potentiaalisille lainanantajille, yhteystiedot eivät sen sijaan näy.

Lainanantajat tekevät tarjouksensa hakemuksiin ja lainanottajan maksama korko muodostuu käänteisellä huutokaupalla tarjousten painotetusta keskiarvosta. Esimerkki: 1000€ lainaa ovat rahoittamassa henkilö A 500€/8% tarjouksella ja B 500€/10%. Näiden painotettu keskiarvo on 9%, jonka lainanottaja maksaa mutta lainanantajat saavat kumpikin pyytämänsä koron.Tarkkaan ottaen siis lainanottajalla on kaksi eri velkakirjaa lainanantajien kanssa, mutta käytännössä hän maksaa yhtä sopimusta ja laskua.

Maksuliikenne kulkee meidän asiakasvaratilimme kautta, jonka on taseemme ulkopuolinen tili. Sinne lainanantajat tekevät ensin talletuksen, jonka he voivat lainata eteenpäin. Pienin lainasumma on 10€/lainanhakija ja suosittelemmekin rahojen hajauttamista useammalle hakijalle. Samalle asiakasvaratilille myös lainanottajat maksavat takaisin lainanlyhennyksiä, nämä kohdistamme laskennallisesti takaisin kullekin lainanantajalle. Lainanantajat voivat sijoittaa uudestaan saamansa palautukset tai siirtää takaisin omalle pankkitililleen.

Me olemme kaikissa velkakirjoissa ns. välittäjäosapuoli, eli sopimus on lainanottajan ja -antajan välinen. Käyttöehtojen ja velkakirjan mukaisesti me hoidamme maksuliikenteen ja myöhässä olevien maksujen siirtämisen tarvittaessa perintään. Perinnässä käytämme Lindorff Oy:n palveluita.

Meidän kautta välitetyt lainat ovat vakuudettomia luottoja, eli riski pääoman menetyksestä on lainanantajalla. Jos kuitenkin tarkastelemme oman liiketoimintamme kestävyyttä pitkällä aikavälillä, on selvää että meidän on pystyttävä jotenkin turvaamaan lainanantajien pääoma. Siksi voimme tarvittaessa seuloa lainanottajia muutenkin kuin luottotietojen perusteella.

Oma liiketoimintamme perustuu lainan järjestelypalkkioon, kuukausittaiseen tilinhoitomaksuun lainanottajalta sekä yhden prosenttiyksikön osuuteen tuotosta.

Toivottavasti tämä selvensi, ja tietenkin vastaan myös tästä herääviin lisäkysymyksiin. Liitän mukaan vielä kopiot käyttöehdoistamme sekä velkakirjapohjan. Velkakirjassa lainanottaja näkee kaikkien lainanantajien tiedot, mutta lainanantajan velkakirjassa on ainoastaan hänen ja lainanottajan tiedot. Henkilötunnukset eivät tule velkakirjaan näkyviin.

Pitkä juttu, jonka sisältö pääpiirteittäin löytyy jo sivuiltamme. Odotamme lisäkysymyksiä vielä sekä myöhemmin Kuluttajaviraston kantaa. Sivuhuomautuksena mainittakoot, että tänään lähetimme myös tietosuojavaltuutetulle pyynnön ohjeistuksesta.

Mitä pankkien stressitesti tarkoittaa

perjantai, heinäkuu 23rd, 2010

Muutakin kuin taloudellista stressiä? Flickr: BrittneyBush

Muutakin kuin taloudellista stressiä? Flickr: BrittneyBush

Päivitys: Riskitestien tulokset on nyt julkaistu. Seitsemän pankkia ei läpäissyt testiä, näistä viisi oli espanjalaisia ja yksi Saksasta ja Kreikasta kummastakin. Suomalaiset pankit läpäisivät testin.

Tänään illalla julkaistaan eurooppalaisten pankkien stressitestin tulokset. Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa?

Ketä se koskee

Testissä on mukana 91 pankkia eli 65% kaikista eurooppalaisista pankeista. Suomesta mukana ovat Nordea, OP ja Sampo.

Mitä mitataan

Avainsana testissä on riskimittari. Siinä testataan pankkien vakavaraisuutta ja riskejä, miten ne selviävät erilaisista taloustilanteista. Esimerkiksi jos työttömyys lisääntyy ja bruttokansantuote laskee, kuinka paljon se vaikuttaa pankin lainojen arvoon. Tarkkoja tietoja testaustavoista ja testattavista luvuista ei ole annettu.

Mitä se merkitsee

Testillä on tarkoitus lisätä markkinoiden luottamusta pankkien selvitymiseen Kreikan kriisin vanavedessä. Pahat kielet tosin väittävät testin olevan mitoittu niin että suurin osa pankeista pääsee kirkkaasti läpi.

Mikäli testi paljastaa jonkun pankin olevan riskialtis, sen oletetaan itse hoitavan lisää rahoitusta toimintansa tueksi. Kuitenkin viime kädessä pelastajana toimii valtio ja veronmaksajat.  Ja lasku ei jää välttämättä kyseiselle maalle, vaan koko euromaiden kannettavaksi.