Archive for the ‘pankit’ Category

Lainaaja vieraana Nordnetin rahapodissa

maanantai, huhtikuu 4th, 2016

Suomen johtava vertaislaina-asiantuntija ja Lainaajan perustaja Tuomas Talola toimi asiantuntijana vertaislainoihin keskittyneessä Nordnetin rahapodin Vertaislainojen ABC -podcastissä. Nordnetin Martin Paasi ja Miikka Luukkonen keskustelivat Talolan kanssa vertaislaina-alasta laajasti aina sen taustoista tarkempiin detaljeihin asti. Podcast toimii erinomaisena perehdyttäjänä vertaislaina-alaan ja siitä löytyy hyviä havaintoja myös asiaan vihkiytyneillä. Tässä blogissa nostamme esiin muutaman tärkeimmän havainnon lähetyksestä, mutta suosittelemme myös kuuntelemaan lähetyksen läpi.

 

Mikä on vertaislaina?

Vertaislainat ovat lainoja, joissa verkkopalvelun kautta yksityinen ihminen voi ottaa ja antaa lainaa toiselle ihmiselle tai yritykselle. Tällöin lainasopimukset muodostuvat käyttäjien välille. Perinteisestä lainatoiminnasta verstaislainat eroavat siten, että lainaa ei myönnetä yrityksen taseesta, kuten pankit tekevät, vaan yritys välittää lainoja henkilöiden välillä.

 

Vertaislainamarkkina kasvussa

Vertaislainat ovat lähtöisin Iso-Britanniasta ja levinneet sieltä nopeasti Yhdysvaltoihin. Kyseiset markkinat ovat maturoituneet ja toimivat erittäin tehokkaasti. Niissä korkotaso on matala, jopa alle 10%. Yleisesti kovin kasvu vertaislaina-alalla on Kiinassa, jossa kiinnostusta alaan tukee markkinaehtoisuus. Lainaajan Talola nostaa esiin, että Kiinnassa perinteinen pankkitoiminta on osittain valtio-ohjattua, jolloin markkinaehtoiselle vertaislainaamiselle on korkeaa kysyntää perinteisten toimijoiden ollessa sidottuja erilaisiin ohjelmiin.

 

Vertaislainoihin sijoittaminen

Vertaislainoihin sijoittaminen on selkeä prosessi: teet sijoittajatilin vertaislainapalveluun (esimerkiksi lainaaja.fi), siirrät rahaa tilillesi, valitset sijoitettavat kohteet itse tai käytät sijoitusautomaattia. Hajauttaminen on vertailainaamisessa tärkeää. Sijoitettava summa tulee jakaa monen lainanhakijan kesken riskin hajauttamiseksi. Esimerkiksi 1000€ sijoituksessa tämä voisi olla 50€ per vertaislaina, jolloin sijoitus hajautuisi 20:een eri lainaan. Sijoitusautomaatti tekee hajautuksen puolestasi, kun valitset vain yksittäisen sijoituksen koon, ja miten haluat sijoituksesi jakautuvan eri lainaluokkien kesken, ja kuinka paljon haluat korkoa per lainaluokka.

 

Positiivinen luottorekisteri olisi hyvä lisä Suomeen

Lainanhakijoiden kannalta olisi hyvä, jos Suomessakin käytössä olisi positiivinen luottorekisteri, johon kertyisi tiedot ihmisten eri tarjoajilta ottaneista lainoista. Näin lainanhakijat voitaisiin arvioida mahdollisimman hyvin ja tällöin korot olisivat edullisempia hyvin asiansa hoitaneille lainanhakijoille. Vastaava rekisteri on käytössä valtaosassa Euroopan maista, mutta Suomessa lainsäädäntö kieltää sen tällä hetkellä. Myös Tanskassa ja Ranskassa ei ole käytössä positiivista luottorekisteriä.

 

Valvontaa toivotaan vertaislaina-alalle

Lähetyksessä tuotiin esiin, että valvonta olisi toivottua vertaislaina-alalle. Finanssivalvonnan piirissä oleminen selkeyttäisi alan pelisääntöjä ja parantaisi sijoittajien asemaa, kun riitatapauksissa olisi selkeä taho, jonka puoleen kääntyä. Valvonnan alle siirtyminen mahdollistaisi myös yhä parempien vertaislainatuotteiden kehittämisen ja toisaalta avaisi ovia myös institutionaalisille sijoittajille. Yhdysvalloissa esimerkiksi valtaosa sijoituksista vertaislainoihin tulee tällä hetkellä instituutioilta. Valvonnasta lisää myös lainaajan persiscope viikkokatsauksessa.

 

Kehitystä alalla

Fintech yritykset pyrkivät jatkuvasti haastamaan alan vakiintuneita toimijoita. Vertaislainoissa seuraavia uudistuksia voisivat olla vakuudelliset lainat sekä mahdollisuus olla mukana uusissa maksumahdollisuuksissa. Esimerkki tästä voisi olla luotto-ominaisuus puhelimella tehtävissä maksuissa, kun vaihtoehtoiset maksutavat yleistyvät. Kuitenkin on tärkeää myös huomioida, että vakuudettomissa kulutusluotoissa on paljon kehitettävää ja markkina kasvaa jatkuvasti.

 

Houkutteleva sijoituskohde

Lähetyksessä nousi esiin useasti myös vertaislainojen hyvä tuotto sijoittajille ja mahdollisuudet erityisesti nykyisellä nollakorkoajalla. Nordnetin Martin Paasi kommentoikin podcastin lopussa korkoja osuvasti: ”sijoittajana saa nollakorkomaailmassa niin hyvän tuoton, et sen mä niinku ostan ihan tosta noin vaan ja siinä on toi hajautuspotentiaali”.

 

Kohtaavatko pankit digitalisaation mullistuksen

torstai, helmikuu 11th, 2016

Luin hiljattain artikkelin, jossa pohdittiin, miksi finanssiala ei ole kokenut vielä mullistusta digitaalisaation johdosta. Miksi Google/Facebook/Amazon tms. eivät ole lähteneet kunnolla muuttamaan pankkialan digitalisaatioon? Yksinkertainen vastaus voisi olla tiukka säätely ja mahdollinen maineriski näillä jäteillä, kun on helpompiakin omenoita poimittavana. Pankkialalla säätely ei tarkoita ainoastaan pääoma-, likviditeetti- ja muita säännöksia, vaan myös keskuspankkien rautaista valtaa maksujärjestelmissä. Uudet innovaatiot ovat hyvin epäilyttäviä keskuspankeille ja ne suhtautuvat niihin varauksella.

Toisin sanoen, valvonta rasittaa pankkeja, mutta myös hyvin tehokkaasti suojelee niitä ketterämmiltä kilpailijoilta. Tämä näkyy valitettavan hyvin pankkien asiakkaille. Kuukauden hauskimmat ja/tai kauheimman esimerkin pankkien tilanteesta tarjoaa Lyyti Oy:n Petri Hollmén kirjoituksessaan Otteita kansainvälistyvän yrityksen arjesta. Suosittelen lukemaan jutun, mutta tiivistelmä voisi olla 1) sovitaan Suomen konttorissa avattavaksi tili Ruotsissa 2) Matkustetaan Ruotsiin jossa kukaan ei tiedä mitään ja kehottaa tekemään avauksen Suomessa 3) Saatiinko tili avattua on edelleenkin mysteeri…

Kauhu-/komediatarinamme vahvistaa, miksi etenkin rajat ylittävässä finanssitoiminnassa on valtava mahdollisuus. Se millaiset organisaatiot saavat kasaan riittävät resurssi ja ovat samaan aikaan riittävän ketteriä onkin sitten eri asia.

 

Miten pankit unohtivat romahduksen opetukset

perjantai, lokakuu 2nd, 2015

”Seitsemän vuotta Lehman Brothersin romahduksen jälkeen on usein sanottu ettei romahduksesta opittu mitään. Tämä on liian optimistinen väite. Isot pankit ovat todellakin oppineet läksynsä; loppujen lopuksi on hyvin vähän tekoja joista ne eivät selviäisi.”

The Guardian kirjoittaa artikkelissaan vuoden 2008 pankkikriisistä, kuinka lähellä koko rahoitusjärjestelmä oli täyskatastrofia. Juttua varten on haastateltu monia Lontoon finanssiammattilaisia niin pankkiireja kuin valvojaviranomaisia. Artikkeli on pitkä, mutta luottokriisin taustoista kiinnostuneelle varmasti lukemisen arvoinen. Alkukappaleen tiivistys kuvaa artikkelin pessimistisen sanoman, muutoksia kriisiä edeltävän ajan menettelystä parempaan ei ole oikeastaan tapahtunut.

 

Korot eivät koskaan ole olleet näin alhaalla

tiistai, syyskuu 29th, 2015

Elämme omituisia aikoja, korkotaso ei luultavasti ole koskaan historiassa ollut näin alhaalla. Business Insider on tehnyt jutun Bank of Englandin pääekonomistin Andy Haldanen puheen (pdf) perusteella jutun joka otsikoitu osuvasti ”The 5,000-year history of interest rates shows just how historically low US rates are right now” Vaikka otsikossa viitataan Yhdysvaltoihin, sama pätee myös Suomeen ja Eurooppaan.

Korkoja 5000 vuoden ajalta

Korkotasoja 5000 vuoden ajalta

Velalliselle nämä ovat eittämättä hyviä aikoja. Sijoittajalle hieman haastavampia, koska korkosijoitukset eivät tuota juuri mitään, jolloin sijoituksia pitää siirtää esimerkiksi osakkeisiin tai kiinteistöihin. Tämä taasen heikentää niiden hinta/tuotto-suhdetta. Tai sitten, ehkäpä vaihtoehtona voisi olla vertaislainasijoittaminen, tuottoa markkinoista riippumatta.

Kotitalouksien luotonkysyntä kasvussa

tiistai, syyskuu 22nd, 2015

Finanssialan Keskusliiton tuoreen Pankkibarometrin mukaan pankinjohtajat arvioivat kotitalouksien luotonkysynnän olevan kasvussa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Kotitalouksien lainojen kysynnän odotetaan kohdistuvan etenkin oman asunnon hankintaan ja peruskorjaukseen. Myös sijoitustoimintaa varten otettujen lainojen kysynnän odotetaan kasvavan. Jo kesäkuun barometri osoitti kotitalouksien luotonkysynnän selvää piristymistä. Luotonkysynnän arvioidaan myös jatkuvan vilkkaampana kuin vuosi sitten. Yritysten luotonkysynnän arvioidaan sen sijaan vähenevän vuoden kolmannella neljänneksellä. Kysely tehtiin elo-syyskuun vaihteessa.

Omalta osaltamme Lainaajassa olemme havainneet saman ilmiön, lainakysyntä on selkeässä kasvussa. Uusia hakemuksia tulee päivittäin aiemmin kuin ennen.

 

Tuore tutkimus lupaa vertaislainaukselle valoisaa tulevaisuutta

maanantai, elokuu 25th, 2014

Federal Reserve Bank of Clevelandin tuore tutkimus povaa vertaislainauksen kasvun jatkuvan, perinteisten lainaratkaisujen vähetessä. Tutkimuksen mukaan vertaislainaus voi tulevaisuudessa täyttää luottokorttilainojen ja pankin myöntämien lainojen välille jäävän kuilun.

Fed-logo

Listatessaan syitä vertaislainauksen kasvun taustalla, tutkimus korostaa vertaislainauksen mahdollisuutta parantaa lyhyen luottohistorian omaavien henkilöiden lainan saantia. Lisäksi vertaislainaus antaa kuluttajalle mahdollisuuden yhdistää ja lyhentää lainojaan pienemmällä korolla, kuin mikä olisi mahdollista perinteisten luottolaitosten kautta.

 

“Vertaislainapalvelut käyttävät luottoluokituksen perustana muun muassa lainanhakijan tuloja, maksuhistoriaa ja työsuhteen muotoa. Tämän seurauksena vertaislainaus voi parantaa niiden henkilöiden mahdollisuuksia saada lainaa, joilta pankki on evännyt mahdollisuuden lainaan lyhyen luottohistorian takia, vaikka heidän luottoluokituksensa ovat muutoin riittävän korkeat. Huomattava määrä ihmisiä kuuluu tähän ryhmään.”

– Federal Reserve Bank of Cleveland

 

Yhdysvaltalaisen Lending Clubin mukaan valtaosa vertaislainoista käytetään korkeakorkoisten luottokorttivelkojen lyhentämiseen. Yrityksen mukaan peräti 83 prosenttia vertaislainoista hyödynnetään tähän tarkoitukseen. Tutkimuksen mukaan tämä saattaa selittyä sillä, että vertaislainojen korot ovat olleet luottokorttilainojen korkoja alhaisemmat vuodesta 2010. Alhaisin korko ei kuitenkaan ole mahdollinen kaikille käyttäjille, korkoprosentin määräytyessä kunkin hakemuksen sisältämän luottotappioriskin pohjalta.

Turkimus osoittaa vertaislainojen pärjäävän vertailussa pankkien tarjoamien lainoille yhtä hyvin, ellei paremminkin. Vuosina 2010-2014 vertaislainaoista keskimäärin 3,2 prosenttia oli erääntynyt. Pankkien myöntämissä lainoissa vastaava luku oli samana aikana 3,7 prosentia. Vertaislainaus alkoi yksityishenkilöiden välisenä rahanlainauksena, mutta palvelun vallatessa yhä suurempaa jalansijaa, mukaan ovat lähteneet myös suuremmat rahoituslaitokset.

Voit lukea tutkimuksen kokonaisuudessaan täältä.

Kysyykö pankkisi Twitter-tunnustasi?Kysyykö pankki Twitter-tunnustasi?

tiistai, elokuu 17th, 2010

Savumerkkejä

Savumerkkejä. Flickr: Sundve

Kirjoitukseni pätee varmasti moneen muuhunkin toimialaan. Kirjoitan kuitenkin pankeista, koska niillä asiakkaan tietojenhallinta on keskeinen kilpailutekijä ja olen itse toiminut pitkään pankki- ja vakuutusalalla.

On sanottu, että liittoutuneet voittivat toisen maailman sodan akselivaltoja vastaan koska he onnistuivat murtamaan saksalaisten Enigma-salakirjoituksen. Yritysten ei tarvitse murtaa asiakkaiden salakirjoitusta koska me kirjoitamme yhä enemmän kokemuksistamme julkisesti. Silti harva yritys vaivautuu lukemaan näitä viestejä. Miksi?

Pankin asiakkaana minulta kysytään lankapuhelimeni numeroa. Onneksi sitä ei sentään vaadita; minulla ei ole koskaan sellaista ollutkaan. Ja hyvin todennäköisesti ei tulekaan. Miksi siis minulta halutaan puhelinnumero lankaliittymään, joka on katoavaa teknologiaa? Ja yrityksiltä kysytään faksinumeroa! Tervetuloa 2000-luvulle.

Minulla on profiili sosiaalisen median sivuilla, kuten esimerkiksi Facebookissa, LinkedIn:ssa ja Twitterissa. Erityisesti Twitterissa olen aktiivinen mutta mikään finanssialan yritys ei ole yrittänyt avata keskusteluyhteyttä kanssani. Tämä on varmasti menetys molemmille osapuolille, sillä uskon vahvasti että pankkini saisi parhaiten tietoa minua kiinnostavista asioista ja luotua henkilökohtaista keskustelua ottamalla yhteyttä Twitterin kautta.

Meneillään suuri muutos viestinnässä. Sen sijaan että yritykset pakkosyöttävät meille tietoa mainoksillaan, me asiakkaat voimme luoda keskustelumme johon ei pääse mukaan huutamalla omaa viestiään. Me valitsemme ketä haluamme kuunnella. Siksi uskon että tulevaisuudessa menestyvät erityisen hyvin yritykset ja brändit, jotka haluavat kuunnella ja osallistua asiakkaitaan.

Miten sinä haluaisit yritysten lähestyvän sinua?

Kirjoitukseni pätee varmasti moneen muuhunkin toimialaan. Kirjoitan kuitenkin pankeista, koska niillä asiakkaan tietojenhallinta on keskeinen kilpailutekijä ja olen itse toiminut pitkään pankki- ja vakuutusalalla.

On sanottu, että liittoutuneet voittivat toisen maailman sodan akselivaltoja vastaan koska he onnistuivat murtamaan saksalaisten Enigma-salakirjoituksen. Nykyään ei tarvitse murtaa salakirjoitusta koska me asiakkaina kirjoitamme yhä enemmän kokemuksistamme julkisesti. Silti harva yritys vaivautuu lukemaan näitä viestejä. Miksi?

Pankin asiakkaana minulta kysytään lankapuhelimeni numeroa. Onneksi sitä ei sentään vaadita; minulla ei ole koskaan sellaista ollutkaan. Ja hyvin todennäköisesti ei tulekaan. Miksi siis minulta halutaan puhelinnumero lankaliittymään, joka on katoavaa teknologiaa? Ja yrityksiltä kysytään faksinumeroa! Tervetuloa 2000-luvulle.

Minulla on profiili sosiaalisen median sivuilla, kuten esimerkiksi Facebookissa, LinkedIn:ssa ja Twitterissa. Erityisesti Twitterissa olen aktiivinen mutta mikään finanssialan yritys ei ole yrittänyt avata keskusteluyhteyttä kanssani. Tämä on varmasti menetys molemmille osapuolille, sillä uskon vahvasti että pankkini saisi parhaiten tietoa minua kiinnostavista asioista ja luotua henkilökohtaista keskustelua otamalla yhteyttä Twiterin kautta.

Meneillään suuri muutos viestinnässä. Sen sijaan että yritykset syöttävät meille tietoa mainoksillaan, me asiakkaat voimme luoda keskustelumme johon ei pääse mukaan huutamalla omaa viestiään. Me valitsemme ketä haluamme kuunnella. Siksi uskon että tulevaisuudessa menestyvät erityisen hyvin yritykset ja brändit, jotka haluavat kuunnella ja osallistua asiakkaitaan.

Miten sinä haluaisit yritysten lähestyvän sinua?

Mitä pankkien stressitesti tarkoittaa

perjantai, heinäkuu 23rd, 2010

Muutakin kuin taloudellista stressiä? Flickr: BrittneyBush

Muutakin kuin taloudellista stressiä? Flickr: BrittneyBush

Päivitys: Riskitestien tulokset on nyt julkaistu. Seitsemän pankkia ei läpäissyt testiä, näistä viisi oli espanjalaisia ja yksi Saksasta ja Kreikasta kummastakin. Suomalaiset pankit läpäisivät testin.

Tänään illalla julkaistaan eurooppalaisten pankkien stressitestin tulokset. Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa?

Ketä se koskee

Testissä on mukana 91 pankkia eli 65% kaikista eurooppalaisista pankeista. Suomesta mukana ovat Nordea, OP ja Sampo.

Mitä mitataan

Avainsana testissä on riskimittari. Siinä testataan pankkien vakavaraisuutta ja riskejä, miten ne selviävät erilaisista taloustilanteista. Esimerkiksi jos työttömyys lisääntyy ja bruttokansantuote laskee, kuinka paljon se vaikuttaa pankin lainojen arvoon. Tarkkoja tietoja testaustavoista ja testattavista luvuista ei ole annettu.

Mitä se merkitsee

Testillä on tarkoitus lisätä markkinoiden luottamusta pankkien selvitymiseen Kreikan kriisin vanavedessä. Pahat kielet tosin väittävät testin olevan mitoittu niin että suurin osa pankeista pääsee kirkkaasti läpi.

Mikäli testi paljastaa jonkun pankin olevan riskialtis, sen oletetaan itse hoitavan lisää rahoitusta toimintansa tueksi. Kuitenkin viime kädessä pelastajana toimii valtio ja veronmaksajat.  Ja lasku ei jää välttämättä kyseiselle maalle, vaan koko euromaiden kannettavaksi.