FollowSuomen johtava vertaislaina-asiantuntija ja Lainaajan perustaja Tuomas Talola toimi asiantuntijana vertaislainoihin keskittyneessä Nordnetin rahapodin Vertaislainojen ABC -podcastissä. Nordnetin Martin Paasi ja Miikka Luukkonen keskustelivat Talolan kanssa vertaislaina-alasta laajasti aina sen taustoista tarkempiin detaljeihin asti. Podcast toimii erinomaisena perehdyttäjänä vertaislaina-alaan ja siitä löytyy hyviä havaintoja myös asiaan vihkiytyneillä. Tässä blogissa nostamme esiin muutaman tärkeimmän havainnon lähetyksestä, mutta suosittelemme myös kuuntelemaan lähetyksen läpi.
Mikä on vertaislaina?
Vertaislainat ovat lainoja, joissa verkkopalvelun kautta yksityinen ihminen voi ottaa ja antaa lainaa toiselle ihmiselle tai yritykselle. Tällöin lainasopimukset muodostuvat käyttäjien välille. Perinteisestä lainatoiminnasta verstaislainat eroavat siten, että lainaa ei myönnetä yrityksen taseesta, kuten pankit tekevät, vaan yritys välittää lainoja henkilöiden välillä.
Vertaislainamarkkina kasvussa
Vertaislainat ovat lähtöisin Iso-Britanniasta ja levinneet sieltä nopeasti Yhdysvaltoihin. Kyseiset markkinat ovat maturoituneet ja toimivat erittäin tehokkaasti. Niissä korkotaso on matala, jopa alle 10%. Yleisesti kovin kasvu vertaislaina-alalla on Kiinassa, jossa kiinnostusta alaan tukee markkinaehtoisuus. Lainaajan Talola nostaa esiin, että Kiinnassa perinteinen pankkitoiminta on osittain valtio-ohjattua, jolloin markkinaehtoiselle vertaislainaamiselle on korkeaa kysyntää perinteisten toimijoiden ollessa sidottuja erilaisiin ohjelmiin.
Vertaislainoihin sijoittaminen
Vertaislainoihin sijoittaminen on selkeä prosessi: teet sijoittajatilin vertaislainapalveluun (esimerkiksi lainaaja.fi), siirrät rahaa tilillesi, valitset sijoitettavat kohteet itse tai käytät sijoitusautomaattia. Hajauttaminen on vertailainaamisessa tärkeää. Sijoitettava summa tulee jakaa monen lainanhakijan kesken riskin hajauttamiseksi. Esimerkiksi 1000€ sijoituksessa tämä voisi olla 50€ per vertaislaina, jolloin sijoitus hajautuisi 20:een eri lainaan. Sijoitusautomaatti tekee hajautuksen puolestasi, kun valitset vain yksittäisen sijoituksen koon, ja miten haluat sijoituksesi jakautuvan eri lainaluokkien kesken, ja kuinka paljon haluat korkoa per lainaluokka.
Positiivinen luottorekisteri olisi hyvä lisä Suomeen
Lainanhakijoiden kannalta olisi hyvä, jos Suomessakin käytössä olisi positiivinen luottorekisteri, johon kertyisi tiedot ihmisten eri tarjoajilta ottaneista lainoista. Näin lainanhakijat voitaisiin arvioida mahdollisimman hyvin ja tällöin korot olisivat edullisempia hyvin asiansa hoitaneille lainanhakijoille. Vastaava rekisteri on käytössä valtaosassa Euroopan maista, mutta Suomessa lainsäädäntö kieltää sen tällä hetkellä. Myös Tanskassa ja Ranskassa ei ole käytössä positiivista luottorekisteriä.
Valvontaa toivotaan vertaislaina-alalle
Lähetyksessä tuotiin esiin, että valvonta olisi toivottua vertaislaina-alalle. Finanssivalvonnan piirissä oleminen selkeyttäisi alan pelisääntöjä ja parantaisi sijoittajien asemaa, kun riitatapauksissa olisi selkeä taho, jonka puoleen kääntyä. Valvonnan alle siirtyminen mahdollistaisi myös yhä parempien vertaislainatuotteiden kehittämisen ja toisaalta avaisi ovia myös institutionaalisille sijoittajille. Yhdysvalloissa esimerkiksi valtaosa sijoituksista vertaislainoihin tulee tällä hetkellä instituutioilta. Valvonnasta lisää myös lainaajan persiscope viikkokatsauksessa.
Kehitystä alalla
Fintech yritykset pyrkivät jatkuvasti haastamaan alan vakiintuneita toimijoita. Vertaislainoissa seuraavia uudistuksia voisivat olla vakuudelliset lainat sekä mahdollisuus olla mukana uusissa maksumahdollisuuksissa. Esimerkki tästä voisi olla luotto-ominaisuus puhelimella tehtävissä maksuissa, kun vaihtoehtoiset maksutavat yleistyvät. Kuitenkin on tärkeää myös huomioida, että vakuudettomissa kulutusluotoissa on paljon kehitettävää ja markkina kasvaa jatkuvasti.
Houkutteleva sijoituskohde
Lähetyksessä nousi esiin useasti myös vertaislainojen hyvä tuotto sijoittajille ja mahdollisuudet erityisesti nykyisellä nollakorkoajalla. Nordnetin Martin Paasi kommentoikin podcastin lopussa korkoja osuvasti: ”sijoittajana saa nollakorkomaailmassa niin hyvän tuoton, et sen mä niinku ostan ihan tosta noin vaan ja siinä on toi hajautuspotentiaali”.
