FollowKäyttäjiemme pyynnöstä olemme laskeneet luokiteltujen lainojen minimisijoitusta. Aiemmin tämä oli 100€/laina, tästä päivästä lähtien raja on 50€/laina. Kokonaissijoituksen Lainaajaan tulee edelleen olla 1000€.
Kuva: Flickr/Woody Aldoz
Luokiteltujen lainojen minimiksi 50€
Loistouudistus!!!
Hyvää työtä taas Lainaajan väki.
Tämä uudistus tuplaa hajauttamismahdollisuudet. 🙂 Sinänsä oikea suunta. Nyt sen tonnin voi hajauttaa 20 eri luottoon kun ennen sen pystyi hajauttamaan vain 10 eri lainaan. Pienentää sijoittajien riskiä ja lisää siten tuottoja.
Nyt vain, kun saadaan tuo perintä rullaamaan, niin pääsee sijoittelemaan. 🙂
Kiitos.
Katsoin juuri huhtikuun tiliotetta, niin perinnästäkin on kyllä rahaa tullut takaisin. Lisäksi uudemmissa luotoissa on vähemmän myöhästelyjä.
Tässä melkein kolme vuotta vanha tutkimus hajauttamisen ja tuoton/riskien suhteesta, mutta pitänee edelleen paikkansa.
http://www.lendacademy.com/how-much-diversification-is-enough/
Tässä vielä toinen arvio hajautuksesta:
http://www.lendacademy.com/prosper-showing-the-importance-of-diversification/
Eli hieman pienemmälläkin määrällä pärjää. Tosin markkina on varmaan kehittynyt, joten hankala sanoa, mikä on tilanne 2014.
Vanha visukinttu tuossa jo mainitsikin maagisen sanan perintä. Osaatko Tuomas avata tuota perintäprosessia tarkemmin. Eli otetaan vaikka esimerkkinä henkilö, jonka historia näyttää seuraavalta:
06.04.2011 lainattu 1000 euroa veneen kunnostamiseen, joka on tarkoitus myydä kunnostuksen jälkeen.
27.06.2011 ulosotossa, normaali menettely.
20.09.2012 ulosotossa, omaisuutta ulosmitattu.
Kyseisen velallisen omaisuutta on siis ulosmitattu jo vuonna 2012, mutta kuitenkaan me lainaajat emme ole reilussa 3 vuodessa saaneet häneltä vielä senttiäkään (vakituinen työpaikka, varma maksaja – yeah right :-)).
Onko ulosmitatun omaisuuden määrä mahdollisesti ollut niin pieni, että se on mennyt kokonaisuudessa perintäkuluihin vai mistä tuossa oikein on kyse? Tai saatteko te edes yhtään tarkempaa tietoa tuon perinnän etenemisestä, kuin tuon saman viestin, joka meilläkin on lainan kohdalla?
Tarkkaa tietoa on vaikea saada, se riippuu yleensä mitä ulosotto raportoi eikä heillä ole varsinaisia avoimuusstandardeja. Kyseinen ulosmittaus on saattanut mennä ensisijaisten (lue vakuudellisten) velkojen kattamiseen. Meillä ei ole tämän tarkempaa tietoa.
Terveiset lämpimästä Ankkalinnasta! 🙂
Kolikkokylpy tekee virkistää näin helteillä. Suosittelen.
Asiaan, eli toiveena olisi että saataisiin syksyllekin jokin ns. ”prime-lainaaja”. Nyt on lähinnä ollut vain tämä NikeStrike ja Bull, mutta kun noita palautuksia alkaa kertyä näiltä premium-kavereilta, niin pitäisi saada lisää tällaisia lainaajia palveluun.
Olisikohan tuonne syksymmäksi mitään tällaista tulossa? En viitsisi noita palautuksia koko ajan nostella parempien sijoituskohteiden puutteessa.
Jonkinlainen vakuusjärjestely voisi olla mahdollista niin, että saataisiin myönnettyä riskittömiä lainoja. Rahan menettäminen kun ei tunnu vanhasta visukintusta kovin houkuttelevalta vaihtoehdolta – pikemminkin sitä rahaa pitäisi saada lisää.
Kiitos jo etukäteen!
-PankkiiriAnkka
Vajaa kuukausi sitten tuli sähköpostiin maininta poolatusta lainasijoitus 2.0:sta. Onko mitää alustavaa aikataulua milloin tuollainen mahdollisesti olisi tulossa tarjolle ja/tai tarkempaa tietoa mitä on muuttunut verrattuna siihen ensimmäiseen?
”Riskittömyys” tarkoittaa suoraan myös erittäin alhaisia korkoja, niihin me emme ole ryhtymässä. Vakuuksien suhteen sama homma, niiden hallinnoinnin pitäisi olla hyvin yksinkertaista jotta se voisi toimia mitenkään.
Ei vielä mitään virallista tietoa, mutta paljon tapahtuu kulisseissa. Toivottavasti saadaan pian lisätietoa ulos!
Hei,
Kuka sanoi, että korkojen tarvitsee olla erittäin alhaiset vaikka markkinakorot ovatkin pohjilla?
B o n d o r a lla on pula hyvistä lainaajista, ja niin on täälläkin. Heillekin ehdotin samaa mitä Teille.
Teette asuntolainan kiinteällä 5-6 % korolla siten, että tällä korolla saa 70-75 % asunnon arvosta, sitten toisen satsin teette vakuudettomana kulutusluottona jossa korko on korkeampi luonnollisesti (mennee kuitenkin luokiteltuihin, koska ei asuntolainoja kenelle tahansa kuulu myöntää).
Lainanottajallehan tästä kiinteästä korosta on se hyöty, että koron noustessa ei altistu korkoriskille. Korot tuskin nykyisestä ainakaan enää laskevat – suunta on pikemminkin yläviistoon näistä 0-koroista.
Kannattaa muistaa, että sijoittajalle on parempi varma 5 % kuin epätodennäköinen 25 % (noissa luotoissa n. 70+ % tuntuu menevän jossain kohden lainan juoksuaikaa perintä/ulosottoakselille – ja yllättävän monesta ei tule ensimmäistäkään lyhennystä, niitäkin nimittäin löytyy meikäläisen salkusta – näitä ”varmoja takaisinmaksajia”).
Kanikonttoriksi ei kannata ryhtyä – olen siinä samaa mieltä. Se vaatisi kauheasti varastotilaa ja raskasta hallinnointikoneistoa. Asuntolainat ovat kuitenkin hyviä vaihtoehtoja.
Kommentoin tähän, koska sain juuri viestin että asuntolainani korko on noussut 0,88%:iin. Jos olet valmis tarjoamaan paremmat ehdot, niin jutellaan 🙂
Vakavasti, pantin haltija pitää vakuuden hallussaan ensisijaisena niin kauan kuin velkasuhde on olemassa, esim. osakekirjan. Vakuuden jako ja/tai siirto kolmannelle osapuolelle on toki mahdollista, mutta käytännössä hyvin harvinaista normaaleissa asuntolainoissa. Isoissa yrityslainoissa erikoisemmat järjestelyt voivat tulla kyseeseen.
Ensisijaisen vakuuden/takauksen saaminen siis edellyttää ettei omaisuuteen kohdistu mitään muuta sitoumusta. Muussa tapauksessa velallinen vastaa yksinkertaistettuna ”ainoastaan” koko omaisuudellaan ja tuloillaan velanmaksusta. Tämä ei eroa mitenkään tämänhetkisistä lainoistamme.
Entä sijoituslainat? Katsoin, että Nordnet tarjoaa vakuudellista sijoituslainaa 5 % korolla.
Tässä olisi markkinarakoa myös, kun asiaa markkinoi kohdennetusti.
5-10 % varma tuotto kuulostaa jälleen kerran paremmalta vaihtoehdolta, kuin luvattu 25 % korko joka osoittautuukin koko sijoitetun pääoman alaskirjaukseksi.
Vakuudelliset luotot ovat sikäli hyviä, että jos lainaaja ei hoida velvoitteitaan, niin ensisijainen pantin haltija (eli lainaaja+sijoittajat) saavat oikeuden päätöksellä realisoida kohde-etuuden ja laina korkoineen tilitetään takaisin sijoittajille.
Tätä voi sitten säädellä erilaisilla lyhennysjoustoilla niin, että sijoittajat voivat hyödyntää tätä velkavipua ja joskus maksella pelkkiä korkoja ja joskus tehdä suurempia lyhennyksiä pääomaan.
Pointtinani on se, että tänne tarvitaan enemmän ns. prime-lainoja. Nyt tilanne on kuitenkin se, että aivan liian moni defaultaa. Jos henkilöllä on 100 lainaa ja niistä 10 defaultaa, niin se tarkoittaa että jäljelläolevien 90 lainojen pitää pystyä kompensoimaan 10 defaultanneen lainan pääomat ja vielä olisi jotain tuottoakin kiva saada sijoitetulle pääomalle.
Itsellä ainakin on riskinottohalut aika vähissä, kun yleensä riskinotossa käy huonosti näissä vertaislainoissa. Kyllä se pankki sitä kulutusluottoakin tarjoaa alle 10 % korolla, eli sikäli tämä ei ole periaatteessa optimaalinen markkinapaikka myöskään kulutusluottojen ottajille.
Täältä hakee kulutusluottoja lähinnä sellaiset jotka pankista eivät saa sitä jostain syystä. Luokitellut lainat ovat eri keissi sinänsä.
Kauppalehden palstat on täynnä mm. näitä velkavivuttelijoita – sieltä varmastikin löytyisi halukkaita sijoittajia ottamaan sijoituslainaa – tärkeintä olisi saada vakuudellisia luottoja muitakin, kuin tuo NikeStriken luotto (jossa tosin pitää myös pystyä arvioimaan vakuuden arvo ja konservatiivina paranoidina mietin aina sen pahimman keissin eli mikä on vakuuden arvo esim. tilanteessa jossa lainaaja menee nurin – tätä ei kukaan toivo tietenkään mutta foliohattuisena ajattelen kaikkia tällaisia skenaarioita).
Asuntolainoissa voisi olla markkinarakoa nimenomaan sellaisille asiakkaille, kuin täällä on näitä kulutusluottoja hakevatkin – eli luultavasti korkea DTI-ratio jolloin pankit eivät myönnä asuntolainaa vaikka vakuus olisikin riittävä. Näissä tietenkin defaulteja olisi mutta ainakin siellä olisi reaalivakuus joka ensisijaiselle pantinhaltijalle eli lainaajalle annetaan.
Jäänyt huomaatta tämä viesti. Vivutetuttu sijoitus esim. osakkeisiin on helpohko järjestää, koska sen antajalla on säilytyksessä kyseiset arvopaperit. Niitä vastaan voi ottaa lainaa, välittäjä vastaavasti voi turvatakseen oman positionsa heittää margin callin tai jopa likvidoida koko position. Vivutuksen idea vähän kärsii jos pitää meille vakuudeksi siirtää rahaa jonka pitäisi mennä sijoitukseen.
Eli järkeviä korkosijoitustuotteita ei ilmeisesti ole näköpiirissä täällä.
Minulle järkevä tarkoittaa sitä, että korko on parempi, kuin pankkitalletuksissa, mutta riski on hyvin maltillinen. Riskiä olen valmis jonkin verran ottamaan, mutta mitä vähemmän – sen parempi.
Olen riittävästi ottanut näissä vertaislainoissa riskiä ja joka kerta kun ottaa riskiä enemmän, niin tulee turpaan.
Myös ns. luotettavat lainahakijat saattavat defaultata (onhan noissa luokitelluissakin lainoissa joukossa lainaajia, jotka maksavat laskunsa milloin jaksavat).
Mielestäni Nordnetin vaihtoehto on huono osakesijoittajalle. Nordnetissa kun joutuu osakesalkun panttaamaan lainan pantiksi. Sen sijaan, monella saattaa olla asuntovarallisuutta tms. jota voi myös pantata. Tällöin jos osakemarkkinoilla menee huonosti, niin ei iske margin callit päälle.