Koronkiskontaa vai ei? Lainojen kustannusten vertailu

Korko

Aika ajoin pomppaa esiin keskustelu erilaisten lainojen kustannusten vertailusta. Tähän on yleensä tarjottu ratkaisuksi todellista vuosikorkoa. Todellinen vuosikorko sopiikin lainojen hintojen järjestykseen laittamiseen, mutta sen tulokset ovat harhaanjohtavia kun puhutaan pienistä lainasummista ja laina-ajoista, toisin sanoen pikavipeistä.

On selvää että 4300% todellinen vuosikorko kertoo lainan kalleudesta, mutta se ei tosiaankaan tarkoita että 100 euron lainaa pitäisi maksaa takaisin yhteensä 5300€. Siksi ehdotan vertailuun mallia, jossa lainojen kustannukset suhteessa pääomaan yhdenvertaistetaan vuoden ajalle.

Kaksi esimerkkiä:

1) Pikavippi 50€, josta maksetaan takaisin 14 päivän päästä 65€, kulut ovat 15€. Lainan ottaminen vuoden ajaksi tarkoittaisi 365/14 = 26 peräkkäisen lainan ottamista. Kuluja tulee tällöin 15€ x 26 = 391€. Tämä tarkoittaa lainapääomalle 391€/50€ = 782%:n korkoa.

2) Asuntolaina 100 000€, jossa perustamispalkkio 200€, korko 2,5% ja kuukausimaksu 3€. Tällöin vuoden ajalta kulut ovat 200€ + 12 x 3€ + 100 000€ x 2,5%*) = 2736€. Tällöin lainapääomalle tulee vuoden aikana 2736€/100 000€ = 2,74%:n kulut.

Molemmissa tapauksissa korko pienempi kuin todellisen vuosikoron kaavalla laskettuna.

Miksi korko pitäisi laskea näin? Halusin tehdä yksinkertaistetun kaavan, joka on meidän ei-matemaattisten ihmisten helpompi ymmärtää. Todellisen vuosikoron laskenta vaatii usein tietokonetta, kun tämän pystyy laskemaan paperilla.

Mitä mieltä olette laskutavasta, onko siinä parannettavaa?

Kuva: Flikcr: Markusram

*) Koronlaskennan yksinkertaistamiseksi pääoma maksetaan takaisin kerralla vuoden lopussa. 

 

2 Responses to “ Koronkiskontaa vai ei? Lainojen kustannusten vertailu

  1. PulskaOrava sanoo:

    Enemmän tuo toki kertoo siitä pikavipistä mitä todellisuudessa tapahtuu kuin korkoa korolle laskettuna, joka pätisi oikeastaan ainoastaan siinä tapauksessa, että on velkakierteessä ja maksaa pikavipin korkoineen aina uudella pikavipillä. Joka tapauksessa asuntolainaan tai edes sen korkoihin vertaaminen on näissä aina vähän kuin vertaisi appelsiineja ja omenoita. Eri asioita eri tarkoitukseen minkä huomaa jos yrittää vääntää asian toisin päin eli asuntolainan pikavipin omaiseksi: otetaan 50 euron asuntolaina, jossa perustamispalkkio 200€ ja tilinhoitomaksu 3€ jolloinka päästään aika hulppeisiin korkolukemiin vaikka olisikin se nimellinen 2.5% korko…
    Lyhytaikaiset vipit hyvin pienillä summilla ovat aina suhteellisesti kalliimpia etenkin jos kyse on vakuudettomista ja paketoimattomista (ts. ei-kortillinen jatkuva luotto) lainoista. Eipä se oikein mitenkään muutenkaan voi olla kun overhead on iso suhteessa lainasummaan. Järkevän kuluttajan kannattaa miettiä mielestäni se hinta tarkoituksen mukaan ja verrata absoluuttisina summina. Sikäli kun nyt minisummainen pikavippi oikein ikinä on järkevä. 🙂
    Vertaislainat ovatkin mielestäni tervetullut vaihtoehto, koska niissä kulut ovat kertaluokkia pienempiä ja ne täyttänevät aika hyvin (myös) sitä pikavippien tarvetta tai ainakin niillä voi konsolidoida pikavipit halvempikustannuksiseksi köntäksi ennen kuin joutuu velkakierteeseen.

  2. Tuomas sanoo:

    Tarkoituksena oli asettaa lainat samalle viivalle suhteutettuna pääomaan kassavirtaperusteisesti, silloin väistämättä tulee verrattua appelsiineja omeniin. Toisaalta tämä vertailu antaa mielestäni huomattavasti realistisemman kuvauksen lainojen kuluista verrattuna pääomaan. Sinällään todellinen vuosikorko toimii hyvin isommissa summissa ja yli vuoden laina-ajoilla.

    Sivuhuomautuksena, jouduin kerran ottamaan ylimääräisen asuntolainan pariksi viikoksi. En tiedä mikä oli todellinen vuosikorko, mutta varmaan aika kallis 🙂

Leave a Reply